Karwa Chauth on luoteis-Intiassa vietetty juhlapyhä, jolloin vaimot paastoavat miestensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuten useimmat muslimit ja monet kristitytkin, monet hindut paastoavat ja uskovat paastoamisen tuomaan hyvään onneen ja terveyteen. Karwa Chauth– päivänä vaimot paastoavat aamusta iltaan siihen saakka, kunnes kuu näkyy taivaalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaimot eivät juo vettä tai syö ollenkaan koko päivän aikana.
Paasto ei ole kuitenkaan yhteisön asettama velvoitus, vaan perinne, johon naiset ottavat osaa ilolla. Tänä päivänä naiset pukeutuvat parhaisiin sareihinsa (yleensä punasävyisiin, joka on avioliiton ja häiden väri) ja koruihin. Karwa chauthia edeltävänä päivänä naiset maalauttavat käsiinsä mehndit eli hennatatuoinnit. Illalla naiset kokoontuvat yhteen, kertovat karwa chauth- tarinan ja laulavat perinteisiä lauluja. He suorittavat myös puja-rituaalin, jossa rukoilevat miestensä puolesta.
Naisilla on tapana ostaa uusi karwa eli saviruukku juhlapäivän kunniaksi. Ruukku täytetään makeisilla ja kuivilla hedelmillä. Siinä vaiheessa, kun kuu ilmestyy taivaalle, vaimot suorittavat vedentiputusrituaalin ja katsovat miestään siivilän läpi. Mies antaa vaimolle kiitokseksi paastoamisesta jonkin lahjan, kuten korusetin tai uusia vaatteita.
Nykyäänkin naiset seuraavan karwa chauth-perinteitä mielellään vanhojen oppien mukaisesti. Tosin monet miehet ovat alkaneet paastota vaimojen seuraksi. Itse olen pitänyt karwa chauth-paastoa viimeisen kahden vuoden ajan, ja mieheni on paastonnut kanssani kumpanakin vuonna. En seuraa perinteitä tarkasti rituaaleineen kaikkineen, mutta paastoan päivän ajan, ja illalla menemme ulos syömään. Päivän ajan on hankalat oltavat, mutta illan lahjat ja herkuttelut palkitsevat odotuksen :)
Tällaisen harakanvarvas-mehndin saimme aikaan, kun emme löytäneet ammattilaista asialle (itse tein vasemman ja mies oikean käden):
Testasimme tällä kertaa Samarkand-nimisen ravintolan, joka oli sisustettu afgaanityylisesti, ja tarjoilijoillakin oli asiaan kuuluvat kaftaanit ja turbaanit päällä. Sisustukseen kuului matalat katot ja itämaiset matot seinillä. Ruoka oli tietysti samalta suunnalta.
Ruokalistat olivat todella hauskat, nimittäin ne oli painettu Samarkand-sanomalehteen, josta niitä sai todella etsiä afgaaneista kertovien artikkeleiden ja kuvien keskeltä.
Alkupalat olivat myös aika erikoisia, mutta maukkaita.
Oli värikkäitä leipätikkuja juustodipin kanssa.
Sen jälkeen maistelimme hyvän makuisia juustopatukoita.
Dippasimme niitä herkullisiin chutneyhin (hieno tarjoilusysteemi!).
Pääruoaksi valkosipulinaania, paneer makhania, daal makhania ja ananasraitaa. Lemppareitani, mutta ei ihan kaupungin parhaita.
Jälkkäriksi jaksoin vielä maistaa talon baklavaa (persialainen/arabialainen voitaikinamakeinen) jätskin kera. Baklavat olivat valitettavasti kuivahkoja ja jätski jäistä, mutta ei tässä vaiheessa onneksi enää nälkä ollut...
Paikassa oli hyvä tunnelma, joten kaiken kaikkiaan mukava ilta!
Kommentit