Intiassa käytetään erilaisia öljyjä sitä mukaa, missä päin maata ja missä ruokakulttuurissa ollaan. Luoteis-Intiassa käytetään perinteisesti eniten maapähkinäöljyä (groundnut oil), koillisessa sinappiöljyä (mustard oil) ja etelässä raskasta kookosöljyä (coconut oil). Nykyään suuressa osassa maata suositaan auringonkukkaöljyä (sunflower oil) ja soijaöljyä (soy bean oil). Näistä vaihtoehdoista terveellisin on todennäköisesti maapähkinäöljy, joka sisältää vähemmän kolesterolia kuin muut öljyt. Itse suosin maapähkinäöljyä etenkin intialaisen ruoan laitossa.

Suomesta tuttua rypsiöljyä löytyy hyvin varustetuista ruokakaupoista nimellä canola oil. Myös oliiviöljyä löytyy  erikoisliikkeistä, ja se sopiikin mainiosti etenkin välimeren ruokiin.

a) Maito

Maito tuodaan Intiassa usein kotiovelle asti. Kannattaa kysellä paikallisilta, toimiiko tämä systeemi kotinne lähellä, jos maitoa paljonkin käytätte päivittäin. Maito jaellaan puolen litran pusseissa esim. Amul-, Aavin-, Nilgiris- tai Nandini’s- merkkisinä. Normaalisti kevytmaito (skimmed milk) sisältää n. 3% rasvaa. Jos käyttää maitoa maitopusseista, kannattaa maito keittää ja kuoria ennen käyttöä, kuten paikallisilla on tapana tehdä.

Jos haluaa valmistaa kotona paneeria tai jogurttia, kannattaa tiedustella kaupasta tai maitomieheltä, olisiko heillä rasvaisempaa maitoa (full fat milk).   

Rasvatonta maitoa voi etsiä erikoisliikkeistä ja isommista supermarketeista. Esim. Nestlellä on Slim Milk – nimistä rasvatonta maitoa, joka on kalliimpaa kuin kevytmaito mutta säilyy kauemmin (kiitos vinkistä, Saya!).

b) Kerma

Ruokakermaksi kelpaa hyvin Amul-merkkinen fresh cream.  Tiedä häntä, miksi kermaa kutsutaan tuoreeksi kermaksi. Perinteisesti intialaiset maidon keitettyään kuorivat kerman eli malain maidon pinnalta ja laittavat sen talteen ruoanlaittoa varten.

Kuohukermaa (double cream) sellaisenaan on vaikea löytää kaupoista. Nilgiri’s myy kermaa nimellä ’fresh cream’, joka käy kuohukermasta mutta maistuu melko happamalta. Tuosta Amulin fresh creamistä voi tehdä kuohukermaa siten, että vispaa kerman astiassa, jonka alla on toinen astia, jossa on jäitä. Kuohukerma on kotoisan makuista mutta ei ehkä yhtä kiinteää kuin tutut Valion kuohukermat.  

c) Voi/margariini

Intialainen voi ei ainakaan mielestäni maistu yhtä hyvältä kuin suomalainen vastaava. Amul valmistaa suosituimman voin, jota voi käyttää niin leivonnassa kuin ruoanlaitossakin.

Hyvin varustetuista liikkeistä voi löytyä Nutralite-niminen tuote, joka muistuttaa margariinia. Nutralite on voin makuinen tuote, joka väittää olevansa terveellisempi kuin voi, koska siinä ei ole kolesterolia sillä se on valmistettu kasvisöljyistä.  

d) Juusto

Juustoa valmistavat Intiassa Amul sekä Britannia. Molemmat valmistavat juustosiivuja ja cheddarin makuisia juustopaloja. Amulin perusjuustoa voisi verrata periaatteessa hyvin mietoon Cheddariin. Valitettavasti normaali Amulin juusto ei sula paistettaessa, joten esim. pizzaa varten voi käyttää tuotetta nimeltä Cheezza (pizza cheese), joka on muutenkin maukkaampaa kuin normaali juusto, mutta melko pehmeää, sillä se sisältää mozzarellaa.

Jos kaipaa vahvempia ja maukkaampia juustoja, kannattaa suunnata erikoisliikkeisiin, joista voi löytää Edamia, Brietä, mozzarellaa, ricottaa jne. oman maun mukaan, tosin huippuhinnoissa.

e) Jogurtti

Maustamatonta jogurttia eli dahia saa kaupoista muutaman desilitran pusseissa ja tölkeissä sekä vähärasvaisena että rasvaisena. Paikalliset käyttävät kaupan jogurttia yleensä ainoastaan siemeneksi kotijogurttia valmistaessaan, sillä jogurtin jokapäiväinen osto tulee aika kalliiksi. Linkki kotijogurtin ohjeeseen on tässä. Jos on laiskempi, kuten minä, tai ei käytä jogurttia joka aterialla, voi tietysti ostaa kaupan jogurttia. Itse pidän Nestlen dahista eniten, sillä se on tasaista ja kiinteää.

Maustettuja jogurtteja on alkanyt näkyä viime aikoina kaupoissa enemmänkin. Supermarketeista saa Nestlen mansikka- ja mangojogurttia, jotka ovat makeampia kuin suomalaiset vastineensa, mutta aika herkullisia. Erityiskaupoista saa nykyään myös maahantuotuja jogurtteja, jotka ovat hieman kalliimpia mutta muistuttavat enemmän suomalaisia jogurtteja. Tosin niissä voisi olettaa olevan runsaasti lisä – ja säilöntäaineita, jotta ne ovat kestäneet tänne saakka matkustuksen.

Intialainen sokeri on yleensä suurikiteistä, eikä se liotu helposti taikinoihin jne. Esimerkiksi piparitaikinaa valmistaessa huomaa, että sokerikiteet näkyvät pipareissa vielä paiston jälkeenkin. Jos tämä jää häiritsemään, voi erikoisliikkeistä etsiä hienoa sokeria (castor sugar).

Tomusokeria eli icing sugar on onneksi helppo löytää kulmakaupoistakin, eikä se eroa suuresti kotoisesta tomusokerista.

Raesokeria ei valitettavasti löydy Intiasta, joten jos sitä jää kaipaamaan, kannattaa sitä tuoda Suomesta konttikaupalla.   

Intiassa en ole vielä törmännyt tuorehiivaan, joka on tuttu ja turvallinen leivän ja pullan nostattaja. Täältä löytyy kyllä helposti kuivahiivaa (dry yeast) pienissä paketeissa, mutta itselläni se ei ole nostattanut taikinaa huomattavasti. Toisin kuin suomalainen kuivahiiva, joka sekoitetaan jauhoihin, intialainen kuivahiiva toimii näin:

1) Hiivakuulat sekoitetaan lämpimään veteen (lämpötila kannattaa mitata tarkasti).

2) Kuulat liotetaan veteen samalla sekoittaen, joskin tässä kuluu jonkin aikaa!

3) Toivotaan, että hiivakuulat ovat liuenneet veteen tasaisesti, ja jauhot ja muut ainekset lisätään veteen. 

Jos jollakulla olisi vinkkiä hiivaan liittyen, kommentoikaa ihmeessä. Itse tuon Suomesta kuivahiivaa useita paketteja vuodessa ja tuplaan kuivahiivan määrän leipoessani.

Intiasta löytyy kahta perusjauhoa, joita käytetään ruoanlaitossa: atta ja maida.

Periaatteessa atta on sitä terveellisempää jauhoa, jota suositellaan päivittäiseen käyttöön, sillä se on valmistettu kokojyvävehnästä. Attaa käytetään intialaisten leipien, kuten chapatin (rotin), paranthan sekä purin valmistuksessa. Atta ei ole yhtä karkeaa kuin esim. Suomessa käytetty grahamjauho, vaan hyvin hienoa, joten siitä saa helposti pehmeitä, ohuita leipiä.

Maidaa käytetään etenkin leipomotuotteiden valmistuksessa – siitä voi leipoa kakkuja, pipareita, piiraita jne. Jotkut intialaiset leivät valmistetaan maidasta, kuten naan, parotta, bhattura, rumali roti, jne. mutta niitä vältetään jokapäiväisessä ruoanlaitossa terveyssyiden takia.

Tehdessäni pizzaa, paras taikina tulee kokemukseni mukaan 1/3 attaa ja 2/3 maidaa. Leipää voi niin ikään valmistaa yhdistelemällä attaa ja maidaa.

Pullaa olen kokeillut tehdä kummastakin jauhosta, mutta molemmilla kerroilla pullasta tuli kovaa, eivätkä pullat nousseet, vaikka hiivaa käytinkin. Olen kuitenkin leipomoissa pullamaisia leivonnaisia nähnyt, joten kaipaisin vinkkiä joltakulta, joka on saanut pullat onnistumaan ihan paikallisista jauhoista!

Perunajauhon sijaan keittojen, kiisseleiden ja kastikkeiden suurustamiseen voi käyttää maissijauhoa (corn flour tai makai). Maissijauho käy myös esim. kääretorttuun perunajauhon sijaan, maidaan sekoitettuna tai ilman.

Leivitykseen ja pyöryköiden valmistukseen käytetään Intiassa kikhernejauhoa eli besania. Besanista valmistetaan pohjois-Intiassa myös pääruokia, kuten joistakin subzeistani näkyy.

Lopuksi mannasuurimoihin eli rawaan (etelä-Intia) tai sujiin (pohjois-Intia). Rawaa voi käyttää periaatteessa samalla tavalla kuin Suomessa, eli siitä voi valmistaa mannapuuroa jne. Sitä lisäämällä taikinaan voi tehdä esim. leivistä tai pyöryköistä rapeampia.

Monet tulevat kyselemään, millä jonkun tietyn ruoka-aineen voi korvata täällä Intiassa. Päätinkin sitten koota pienen juttusarjan / listan tuotteista, joita Intiassa voi käyttää tuttujen suomalaisten tuotteiden sijaan. Tuotevihjeet ja muu palaute ovat ehdottomasti tervetulleita, jotta voimme koota kattavan listan!