Nyt on minunkin tullut aika jättää tämä Vuodatus. On meinaan sen verran takkuillut tämän käyttö – postauksia on kadonnut, html:lää ilmestynyt vanhoihin postauksiin, muokkaukset muuttuneet vanhoissa jutuissa jne.

Ei hätää –

Garam Masala jatkaa uudessa osoitteessa:

 www.annagaram.blogspot.com.

Uudesta osoitteesta voitte silti vielä seurata vanhoja reseptejä, sillä vanha arkistoni on sielläkin. Toivottavasti jaksatte seurata blogia myös tulevaisuudessa. Kiitos kaikille lukijoille mukana pysymisestä!

Tervetuloa tutustumaan uuteen blogiini!

Eilen sain tällaisen ihanan tunnustuksen Ent-tulta. Hauska yllätys päivän päätteeksi!

Lähetän tunnustuksen takaisin Ent-tulle ja eteenpäin seuraaville blogeille:

Viltsu Rakkaudesta ruokaan - blogista

Natalia Kirjoittaminen on meditaatiota - blogista

Yaelian Appelsiineja ja hunajaa - blogista

Baula Mun elämä - blogista

Reetta Bollywood - blogista

Ihanalta Phedralta tuli taas jälleen kerran ihanaa yllätyspostia, kun osallistuin hänen vinkkikilpailuunsa. Kuoresta paljastui itse tehty nätti limenvihreä kesäkassi, jännä kesäinen kortti ja salmiakkia (aina tervetullutta!). Piristi päivääni! Suurkiitos, Phedra!

Meidän pääsiäiseemme kuuluu rairuohon kasvatus ja kananmunien maalaaminen ja syönti. Tänä vuonna pääsiäisaamiaisemme näytti tältä (ruoho on vielä vähän vaiheessa).

Mukavaa pääsiäistä blogini lukijoille!

Mmmm... mansikkasesonki on alkanut täällä!

Mitäköhän kaikkea tuoreista mansikoista voisi tehdä?

Minulta on jäänyt leipomiset viime aikoina vähän vähemmälle, joten juhlistan ystävänpäivää tällä Suomen-tuliaisella - Blå Bandin kaakaovaahdolla. Voin suositella sitä, sillä se on kevytt ä (varsinkin, jos sen valmistaa rasvattomasta maidosta) ja ilmavaa, eikä liian makeaa, jos ei makeasta pidä.

Mitä te leivotte/kokkaatte ystävänpäiväksi?

Tällaisen haasteen sain Pappilan mummolta. Sattui olemaan aika pelottavan näköinen kuva kisustamme Nerosta, joka on saanut italialaishenkisen nimensä hienonvärisen turkkinsa mukaan. Täällä Intiassa moni pelkää mustaa kissaa ihan tosissaan ja hieman ehkä kauhistuvatkin sen nähdessään. Yleensä se ei ehkä ole näin pelottavan näköinen!

Sen verran faktaa kisustamme, että se oli alunperin kulkukissanpentu, joka ilmestyi kotiovellemme eräänä päivänä ja tuli jäädäkseen. Alunperin se oli aika rajun näköinen aliravittuna punkkeineen kaikkineen, mutta hellässä hoidossa siitä on tullut ihana koti- ja sylikissa. :) 

Haastan tällä kertaa seuraavat blogit:

• Yaelianin (Appelsiinia ja hunajaa) 
  
• Minnan (Suryacats)
  
• Suzhourenin (Intian ihmeitä)

Paketoinnin merkeissä toivotan kaikille lukijoilleni oikein mukavaa, rauhallista - ja tietenkin makoisaa joulua!

Garam Masala on hiljentynyt viime aikoina, sillä vietän joulua Suomen kamaralla ja kokkaukset ovat jääneet vähemmälle - etenkin intialaisen ruoan saralla. Tänään sain kuitenkin ruoanlaittopitoisen yllätyksen, jonka jakaisin mielelläni myös lukijoiden kanssa!

Lahjasta paljastui seuraavia:

Suomi-piparimuotti (herkkua ulkosuomalaiselle!), prinsessa-muotti, Fiskarsin silikoniset hedelmänkuorijat (näillähän voisi kokeilla vaikka mangon kuorintaa!), silikonipensseli ja silikoninuolija. 

Sain myös ruotsinkielisen Ranska-teemaisen Fransk Afton-kirjan sen kunniaksi, että matkustamme Pariisiin uudeksi vuodeksi. 

Kirja sisältää sekä kuvausta Pariisin eri kortteleista että tyypillisiä ranskalaisia bistroreseptejä. 

Kirjan mukana tulee levyllinen tyypillistä bistromusiikkia tyyliin Edith Piaf.

Näiden merkeissä odottelemme Pariisin-matkaa... ja tuumin samalla, miten kasvissyöjä selviää Pariisin bistroissa! Vinkit ovat tervetulleita :) 

Näin piristävän yllätyspaketin sain Phedralta, kun osallistuin hänen joulukalenteriinsa. Hän lähetti minulle kaikenlaista ihanaa herkkua: joulusuklaata, salmiakkisuklaata, Marianne-lakua (molemmat uusia tuttavuuksia), lakuja, purkkaa sekä nätin kortin ja adventtikynttilän… kyllä nyt kelpaa herkutella!

Pippurimyllyn Sannalle suurkiitokset tästä hauskasta tunnustuksesta!

Kun tämän palkinnon saa niin täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:
Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen
Kopioi kuva ja liitä blogiisi
Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
Anna tunnustus seitsemälle
Linkitä nämä blogissasi
Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta

Ei ollut helppo tehtävä, mutta ehkä tähän keksin jotakin vielä!

1. Olen ollut kasvissyöjä viimeiset kuusi vuotta. Sitä ennen minulle kelpasi niin paahtopaisti kuin pihvikin, vaikka laitoin usein myös kasvisruokaa. Lopulta kasvisruokavalioon minut inspiroi rakas astanga jooga-harrastukseni, ja lopetin lihan syönnin viimenään Intiaan saapuessani ensi kertaa. Ensimmäinen ruokani koneessa oli kanaruoka ja toinen kasvisruoka – sen jälkeen en ole liharuokiin koskenut. En ole katunut tätä päätöstä kertaakaan, sillä kasvisruokavalio on tuntunut kropassa kevyemmältä ja olen nauttinut Intian kasvisruokapaljoudesta täysin rinnoin. Ja toisin kuin monilla muilla, jotka Intiaan matkustavat, vatsani on toiminut paljon paremmin täällä kasvisruokavalion omaksuttuani!

2. Olen asunut Intian lisäksi Englannissa, jossa viihdyin todella hyvin. Nautin Englannissa sen vanhasta arkkitehtuurista, musiikista, muodista, pubikulttuurista, englannin kielestä ja kirjallisuudesta. Englanti onkin minulle kuin toinen kotimaa (vai kolmasko?). Silti kahta asiaa en Englannista kaipaa: sää ja ruoka. Noita ei tarvinne selitellä sen enempää… ;-)

3. Olen herkkusuu, sokerihiiri. Kaipaan suomalaisten kauppojen notkuvia karkkihyllyjä, valikoiman paljoutta ja irtokarkkilaareja. Viis kaloreista ja lisäaineista, karkkeja ilman en voi elää… ne on niitä elämän pieniä nautintoja!

4. Tykkään laittaa ruokaa systemaattisesti, reseptin kanssa. Uudet ruokalajit valmistan tarkasti reseptiä seuraten ja aineksia mitaten, kakut aina reseptin avulla. Keittiön pitää myös olla siisti, jotta pystyn keskittymään ruoanlaittoon. En tykkää laittaa ruokaa esim. sukulaisten keittiöissä, joissa en tiedä tavaroiden sijaintia.

5. Opiskeluaikoina asetin itselleni tiukan ruokabudjetin, muistaakseni 10-15 puntaa kuussa. Kävin ruokakaupassa vain kerran viikossa, ja sallin itselleni ruokakaupassa yhden herkun. Nykyään en jaksa budgetoida, vaan käyn ruokakaupassa aina silloin, kun jotakin puuttuu. Käyn ostoksilla tosin useammin myös siksi, että intialaisista ruokakaupoista harvemmin saa kaiken tarvitsemansa samasta liikkeestä.

6. Opiskeluaikoina olin töissä aidossa italialaisessa ravintolassa. Töiden päätteeksi saimme aina ihanaa ruokaa suoraan ravintolan keittiöstä. Temperamenttisia italialaisia työkavereita tulen tuskin unohtamaan koskaan...

7. Olen kesäihminen. En pidä kylmästä ilmasta, ja värisen heti, kun tuuli puhaltaa, ilmastointi pauhaa tai ikkunasta vetää. Intian ilmasto sopii minulle hyvin… miksiköhän ihmeessä synnyin niin kylmään maahan?

Haastan seuraavaksi seuraavat blogit:

1. Suryacats

2. Intian ihmeitä

3. Kasvisliemessä

4. Do vegetarians eat animal crackers?

5. Cebicin keittiössä

6. Elämää Intiassa

7. Appelsiineja ja hunajaa

Sain tälläisen piristävän syksyisen tunnustuksen Ent-tulta tuomaan päivääni iloa. Kiitos Ent-tu!!

Säännöt ovat seuraavat: Anna tämä tunnustus blogeille, jotka tuovat sinulle iloa ja innostusta syksyn harmauteen.

Avaanpa tässä uuden kategorian chutneylle ja dipeille. Tällä viikolla herkuttelimme intialaisia snackejä muutaman dipin kera:

Tamarindi-chutney, korianteri-chutney ja kookos-chutney.

Punaista tamarindi- ja vihreää korianteri-chutneya nautitaan pohjois-intialaisten snack-ruokien kera, kun taas vaalea kookos-chutney on suosittu etelä-intiassa, kuten aikaisemmin postittamani tomaatti-chutney.

Nyt kun tätä blogia on tullut pyöritettyä liki vuoden ajan, onkin aika vaihtaa blogipohjaa. Valitsin tämän bougainvillea-kukan siksi, että se on mielestäni sekä todella kaunis kukka että todella yleinen intialaisessa katukuvassa. Meilläkin on kasvanut bougainvilleaa parvekkeella, joka on kukkinut ihanasti valkoisia, pinkkejä ja oransseja kukkia. Bougainvillea kirkkaan värisenä kukkana sopii mielestäni kuvaamaan Intiaa, sillä Intia itsessään on täynnä väriloistoa. Lämpimät, kuumat (garam) värit ovat Intiaa parhaimmillaan!

Blogissani on ollut hieman hiljaista viime aikoina, sillä olemme muuttaneet uuteen asuntoon (vuokra-). Pakkaamisessa, purkamisessa ja asettelussa menee aikansa, ja järjestelyhommat senkun jatkuu yhä. Ruokailumme on ollut linjalla ‘ulkona/valmisruokaa/dhalia ja riisiä’… Jahka saan kodin kuntoon, niin ehkäpä se ruoanlaitto- ja leipomisintokin palaa vähitellen. J

Palaan asiaan piakkoin!

Monet tulevat kyselemään, millä jonkun tietyn ruoka-aineen voi korvata täällä Intiassa. Päätinkin sitten koota pienen juttusarjan / listan tuotteista, joita Intiassa voi käyttää tuttujen suomalaisten tuotteiden sijaan. Tuotevihjeet ja muu palaute ovat ehdottomasti tervetulleita, jotta voimme koota kattavan listan!

Irtokarkit eli irtsarit ovat aina olleet suurta herkkuani - varsinkin nyt Intiassa asuessani, silla täältä ei saa "kunnon" irtokarkkeja! Jos Suomesta yleensä jotakin syötävää jää kaipaamaan niin ehdottomasti karkkeja (onneksi ruoka on täällä todella hyvää!). Parasta irtokarkeissa ei ole lisä-aine - ja sokerihumala vaan silkka valinnan ilo, jonka karkkikaupassa saa.

Sainkin Tamarind Heavenin Hipulta hauskan meemin, jossa tulee valita omat suosikki-irtokarkit. Aika mahdotonta niistä olisi viittä parhainta valita, sillä mitä monipuolisempi sekoitus, sitä parempi pussi. Mutta listaan tässä nyt ne, joihin liittyy ehkä eniten muistoja. Karkit eivät ole siis ole missään parhaimmuusjärjestyksessä.

Liköörikonvehdit

Liköörikonvehteihin liittyy hauskoja lapsuusmuistoja. Mummilassa kyläillessämme vaarini tarjosi usein korkeasta taxfreestä ostetusta laatikosta liköörikonvehteja, jotka oli vähän 'yäk' mutta samalla tosi hyviä. Mietittiin lapsina konvehteja "juopotellessamme",  kuinkakohan monta konvehtia pitäisi syödä, jotta humaltuisi. Rommi ja konjakki maistuivat hyvältä suklaakuorrutteen sisällä.

Liitulaku

Mustat karkit on ihan ehdottomia karkkipussissa. Liitulakut on ihanan rapeita ja hyviä. Muistan vanhan liitulaku-tv-mainoksen, jossa opettaja veti kirkuvalla liidulla läpi liitutaulun, ja se kuulosti hirveältä. Mutta lakut maistuivat ihanilta hedelmäkarkkien seassa.  

Syrlingar

Seka syrlingar-hedelmäkarkit että salmingar-salmiakit oli ihan vakioina karkkipussissa. Minun pussissani on aina yhtä paljon mustia etta hedelmäkarkkeja. Muistan, kun ostettiin näitä pikkukiekkoja kiskalta 10 pennillä. Eli markalla 10 kpl. Kylän kiskalla oli vanha mies, joka laittoi irtokarkit sellaiseen sanomalehdestä tehtyyn tuuttiin, joka oli niin hauska - tosin samalta kiskalta karkit myydään nykyään muovipusseissa.

Vaahtosieni

Sienet oli myös vakioita karkkipussissa. Ihanan kevyitä ja pehmeitä.

Turkinpippurit