Päätin valmistaa Kettuterroristien lemon curdilla täytetyn unelmatortun palkitaksemme itsemme isosta urakasta; kirjahyllyn järjestämisestä. Tilasimme (jo suureen) hyllyymme kolme palikkaa (oikeanpuoleiset osat) lisää, joiden toivomme riittävän jonkin aikaa. Luemme nimittäin tosi paljon, joten säilytystila tuppaa loppumaan kesken. Kirjojen  eri tyyppeihin järjestämisessä menikin monta tuntia: englanninkielinen fiktio, tietokirjallisuus, intialainen kirjallisuus, suomalainen kirjallisuus, omaan alaan liittyvät kirjat, pelit, kirjakokoelmat kirjailijan mukaan jne.

Ison urakan jälkeen unelmatorttu maistui tosi hyvältä!  Miehelle torttu oli ehkä vähän liian imelää, mutta minulle maistui yksi pala hyvin.

Kääretorttu:

• 4 kananmunaa
• 1 1/2 dl sokeria
• 1 1/2 dl perunajauhoja
• 2 rkl kaakaojauhetta
• 1 tl leivinjauhetta

Täyte:

• 100 g voita
• 1 1/2 dl tomusokeria
• 1 keltuainen
• 2 tl vaniljasokeria
• 1 rkl appelsiinimehua
• n. 1 dl lemon curdia eli sitruunatahnaa

Tortun valmistus:

Vaahdota kananmunat ja sokeri hyvin keskenään. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita taikina varovasti tasaiseksi. Kaada ja levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa n. 10-15 min. Kumoa pohja leivinpaperille, jolle on ripoteltu hienoa sokeria. Poista pohjapaperi. Anna pohjan jäähtyä ennen täytteen levittämistä.

Täytteen valmistus:

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja tomusokeri keskenään. Lisää keltuainen, vaniljasokeri sekä appelsiinimehu. Vatkaa kuohkeaksi ja levitä torttupohjan päälle. Levitä lopuksi vielä ohut kerros lemon curdia ja kääri torttu rullalle. Laita torttu jääkaappiin, jotta täyte jähmettyy.

En ole bloggaillut sisustuksesta pitkään aikaan, joten päätin esitellä teille olohuoneemme tällä kertaa.

Tervetuloa sisään!

Asuntomme aukeaa tyypillisesti intialaisittain suoraan olohuoneeseen. Eteistä (vai pitäisikö sanoa eteisaluetta) valaisee Kodin Anttilan valaisin. Olemme tuoneet aika paljon sisustusesineitä Suomesta ja ulkomailta, ja siksi saattaa näyttää tutulta silloin tällöin ;-)

Ovelta näkyy siis koko olohuone, suoraan ranskalaisille oville, jotka johtavat parvekkeelle. Nuo ovet tuovat mukavasti valoa huoneistoomme, vaikka kuvassa ei ehkä siltä näytäkään.

L-sohvamme on melko uusi, ja teetimme sen mittatilaustyönä, kuten suurimman osan huonekaluistamme. Valitsimme siis koon ja värin, ja tilasimme myös tuollaisen jättirahin (tosin se voisi olla hieman matalampi). Maalaus on mieheni käsialaa, yritimme mätsätä sen väriskaalaamme.

Ruokailuryhmämme on niin ikään teetetty, ja se oli kumipuuta, jonka maalautimme saman väriseksi kuin kaikki muutkin huonekalumme, eli tiikin väriseksi. Kukkatarran  ostimme Dubain Ikeasta.

Verhot ovat intialaista käsityötä. Intiassa on mitä ihanampia kankaita, joten mitä niitä ulkomailta tuomaan. Valkoiset verhot ovat ns. appliqueetä eli kaksinkertainen kangas, johon kuvioita tuovat ylemmän kankaan reiät. Mustavalkoiset verhot ovat painettuja.

Verhojen takaa näkyy parveke, joka on itse asiassa suurempi kuin miltä näyttää. Parvekkeella meillä on rottinkisohvasetti, jota kissa  (oik.) mielellään raaviskelee. (!!!)

Kirjahyllyn teetimme kokonaan mittatilauksena. Halusimme hyllyyn ehdottomasti lasiovet, sillä täällä kirjat pilaantuvat nopeasti pölyn takia. Hyllyn ideana on se, että hylly koostuu neljästä kuutiosta, jotka on ladattu päällekkäin. Täällä kun ei Lundia-ihmeitä ole, niin tämä on melko helposti toteutettava malli, jota voi jatkaa uusilla kuutioilla aina tarpeen mukaan. Pitänee tilata uusi kuutio tai kaksi piakkoin, sillä kirjahyllymme on jo enemmän kuin täynnä!

Näkymä toiselta puolen olohuonetta, jossa käytävää koristavat ihanat Muchan taidekortit, jotka bongasin Pariisin Montmartrelta. Ikean puukehyksiä löysin Valtterin kirpparilta eurolla neljä kpl.

Divaani tyynyineen on hyvin tyypillinen huonekalu intialaisissa kodeissa, ja se onkin ehkä intialaisin elementti kodissamme. Tiikkipuinen divaani on käytetty, ja ostimme sen 50 eurolla entisiltä naapureiltamme. Divaanin ylläoleva maalaus on mieheni tekemä. Nurkassa on TV-kaappimme.

Tiikkisen TV-kaapin teetimme niinikään mittatilaustyönä TV:mme ym. koon mukaan. TV:n alla DVD sekä digiboksi, niiden alla CD-levyt, ja DVDt laatikoissa, kajarit ja alla olevassa kaapissa säilytämme aikakauslehtiä. Mukavaa, kun TV:tä ei aina tarvitse tuijottaa, vaan katselun jälkeen sen voi sulkea ovien taakse odottelemaan seuraavaa kertaa :)

Tällaista meillä!

Kiinnostavatko nämä sisustusjutut muuten vai jatkanko ruokalinjalla?

Jokin aika sitten kiersi blogeissa tällainen keittiöhaaste, ja minun teki nyt mieli ottaa se takaisin esille. Kurkistelu on aina hauskaa! ;-)

Haastan seuraavat blogit samaan tehtävään:

Tamarind Heaven

Pippurimylly

Appelsiineja ja hunajaa

Nuheila

Kodin Onni

Kasvis

Omat keittiökuvani ovat tämänhetkisestä vuokra-asunnostamme. Perinteisesti intialaisissa asunoissa keittiöt ovat olleet pimeitä, ahtaita nurkkia, jotka ovat olleet lähinnä palvelusväen aluetta. Nykyään on kuitenkin alettu panostaa keittiöihin enemmän, ja uusissa asunnoissa alkaakin näkyä viihtyisiä, toimivia keittioita.

Tämänhetkinen keittioni on ensimmäinen keittiö Intiassa, jossa olen todella viihtynyt – ehkä siksi, että se muistuttaa eurooppalaista keittiota enemmän kuin intialaista! Valitsin jopa asuntomme keittiön perusteella. Vietän siellä sen verran aikaa, että sen täytyy olla viihtyisä ja toimiva.

Eniten pidin tässä keittiössä siitä, että nurkkaan mahtuu keittiönpöytä, jollaista en ole aikaisemmin intialaisissa asunnoissa nähnyt. Ihmiset ihmettelevätkin aina, miksi meillä on kaksi ruokailuryhmää! Selitän sitten heille, että keittiön pöytä on suomalainen kulttuuri-ilmiö. Minusta on ihana syödä aamiaista ja illallistakin ihan kahden kesken keittiössä, eika tarvitse rahdata astioita olohuoneen puolelle. Keittiössä on lämmin tunnelma J

Tässä muutama otos kotimme sydämestä:

Keittiön sisäänkäynti

Jokapäiväiset mausteet säilytän kätevissä Ikean pikkupurkeissa (nimilaput siksi, että monet mausteet ovat hyvin samanvärisiä ja niitä on todella paljon!)

Nurkassa on tärkeimpia työvälineitäni, mixer-grinder eli laite, jossa soseutetaan ja jauhetaan kasvikset ja mausteet.

Jääkaappipakastinta ei intialaiseen tapaan ollut asunnossa etukäteen, joten se piti ostaa erikseen. Jääkaapin ovessa on jänniä koristekuvioita :)

Loput, harvinaisemmat mausteet pidän Ikean rasioissa, joissa on jakajat – todella näppäriä etenkin maustepusseille. 

Kuivat ruoka-aineet säilytämme erikokoisissa purkeissa, sillä trooppisissa maissa on trooppisen maan ötökät, jotka paasevat luikertelemaan minne tahansa. Purkit pitää muistaa myos sulkea hyvin!

Verhon takaa loytyy kodinhoitoalue, jossa on pesukone, juomavesikannu ja kisun ruokailupaikka.

Tilaamme muutaman kerran viikossa tällaisen vesikannun läheisestä supermarketista. Tätä vettä käytämme juomista ja ruoanlaittoa varten. Paikallinen vesi käy astioiden puhdistamista varten.

Tässä keittiössa on jopa ulkomailla harvinainen (suomalainen keksinto) kuivauskaappi! Sinne ei tosin kovin monta astiaa mahdu, joten käytän myos alla olevaa telinettä astioiden kuivausta varten.

Kaapeissa on säilytystilaa niin intialaisille teräsastioillemme kuin Iittalan kokoelmillekin.

Uunille ja mikroaaltouunille ei loytynyt keittiötiskiltä tilaa, joten teetimme tämän hyllykön niiden alustaksi. Uuni on tyypillinen intialainen pikku-uuni, joka toimii myös grillinä ja paahtimena. Suurempia uuneja ei täältä valitettavasti loydy, sillä uunin käytto on Intiassa harvinaista. Uunien alla keittokirjoja sekä viihdekone, sillä mikä sen hauskempaa kuin musiikin säestys ruokaa laittaessa!

Kattaus on meillä usein kahden kulttuurin sekoitus – intialaista terästä ja Kartio-lasit!

Ostin pari rottinkikoria kotia varten ja luonnonvalkeaa puuvillakangasta. Ompelimme anopin kanssa kankaasta vuorauksen koreille ja solmimme koristukseksi vanhaa pitsinauhaa. Säilytän koreissa tällä hetkella wc-paperirullia ja pyykkipoikia.

Pieni kori

Isompi kori

Intialaista sareista löytyy ihania kuoseja ja värejä, ja teetinkin erään edullisen puuvillasarin pallav’sta (häntäosasta) nämä verhot. Teettäminen maksoi n. 1,6 euroa, eli en hirveästi köyhtynyt. Kuvasta ei ehkä näy selvästi, mutta kuvioissa on kivasti kimaltavia hopeisia paljetteja. Pidämme näita verhoja yhdessä valkeiden kanssa, silla nämä ovat hieman läpikuultavat.

Kenkäkaappimme pursusi liitoksistaan, joten päätin tehdä kengille lisätilaa ja päällystää muutaman kenkälaatikon näteillä lahjapapereilla. Nyt nämä kenkälaatikot kenkineen istuvat kenkäkaapin päällä ja näyttävät ihan näteiltä siinä. 

Kisu tutkiskelee uteliaana laatikoita.